|
Suomalaista
Ääni-impro Iki-Turso
Mordva
Setumaa
Inkeri
Karjala
|
Ihmisen äänestä löytyy sävyjä loputtomasti. Ensimmäisen parahduksen ja viimeisen huokauksen väliin mahtuu lukematon määrä äänenväriltään erilaisia sointeja, rytmejä ja säveliä, huutoja, kuiskauksia, naurua, itkua. Tästä äänispektristä syntyvät MeNaisten ääni-improvisaatiot. Ne lähtevät erilaisista tunnetiloista, jotka myös antavat suuntaa improvisaatioiden rakenteelle. Kokeilevassa äänitaiteessaan laulajat haluavat etsiä uusia ulottuvuuksia äänenkäytölleen sekä uusia ilmaisukeinoja musiikilleen. Laulaessaan he käyttävät hyväkseen myös esiintymistilan mahdollisuuksia ja akustiikan vaihteluita mm. liikkumalla esitystilassa. Oven avaajina MeNaisille ääni-improvisaation rikkaaseen maailmaan ovat toimineet äänitaiteilijat professori Heikki Laitinen ja ruotsalainen Marie Selander. Vuonna 1995 yhtye valmisti Selanderin kanssa Helsinkiin Ihmisen Ääni - Human Voice -festivaaleille ääni-improvisaatioteoksen Minne - Läpikuultava kissa, minkä jälkeen kokeileva äänitaide jäi osaksi yhtyeen ohjelmistoa. Tämän jälkeen MeNaiset ovat etsineet ja tuoneet kuuluville uusia äänimaailmoja mm. Ääniä!-tapahtuman tilataideteoksessa Kohtaaminen (2000) sekä Suomenlinnan muureilla toteutetussa, Mark McLoughlinin Yleisradiolle tuottamassa ääniperformanssissa Sonic Eye (2000).
|
